Johan Christian Julius eli Jean Sibeliuksen syntymästä tuli vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta, ja tätä juhlistettiin useilla juhlakonserteilla:
Sibeliuksen ”oma” orkesteri eli Helsingin kaupunginorkesteri järjesti 8.12. juhlakonsertin jossa esitetiin kapellimestari John Strogårdsin johdolla Sinfonia nro 7, solistina oli sopraano Soile Isokoski, säestäjänä Lars Vogt (piano).
Baritoni Jorma Hynninen ja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi esiintyivät muun muassa Olarin kirkossa osana seitsemän konsertin juhlakiertuetta. Kokenut, vuosikymmeniä yhteistyötä tehnyt kaksikko esitti sekä lauluja kuten Norden ja Verandan vid havet sekä urkusooloja.
Radion sinfoniaorkesterin juhlakonsertti järjestettiin Hämeenlinnan Verkatehtaalla, viisipäiväisen kansainvälisen Sibelius-konferenssin huipentumana. RSO ja ylikapellimestari Hannu Lintu esittivät sinfonia nro 2:n, sinfonisen runon Tapiola sekä viulukonserton jossa esiintyi Sibelius-viulukilpailun voittaja Christel Lee.
Syntymäpäivänä järjestettiin myös Finlandia-hymnin yhteislaulutilaisuus Helsingin tuomiokirkon portailla. Tilaisuus oli kaikille avoin, tosin niin suosittu että kaikki eivät portaille mahtuneet! Tilaisuuden järjesti Sibelius-Akatemia, ja kuoronjohtajana toimi professori Markus Lehtinen.
Sellisti Jussi Makkonen, pianisti Nazig Azezian sekä viulisti Susanna Mieskonen-Makkonen esiintyivät lukuisissa konserteissa ympäri Suomea. Kiertue käynnistyi jo 5.1. Kolin Luontokeskus Ukosta, ja huipentui Joensuun Carelia-salissa varsinaisenä syntymäpäivänä 8.12.
Sibeliuksen elämänvaiheet
Jean Sibelius syntyi 8.12.1865 Suomen suurruhtinaskunnassa. Hänen syntymäkotinsa Hämeenlinnan Hallituskadulla on nykyään museona. Hämeenlinnassa äidinkielenään ruotsia puhunut Sibelius opiskeli normaalilyseossa, jonka olivat perustaneet suomalaisuusliikkeen kannattajat. Siellä hän tutustui muun muassa Kalevalaan sekä Aleksis Kiven teoksiin. Viulun soittamisen lisäksi hän teki jo useita sävellyksiä.
Yliopillaaksi päästyään Sibelius aloitti lakiopinnot Helsingissä, mutta keskittyi alusta lähtien musiikkiin opiskellen Martin Wegeliuksen musiikkiopistossa. Tämä oppilaitos nimettiinkin sittemmin, vuonna 1939 Sibelius-Akatemiaksi.
Hän suoritti jatko-opintoja Berliinissä ja Wienissä ja palasi Suomeen vuonna 1891. Seuraavana vuonna kantaesityksen sai Kullervo-sinfonia, joka nosti hänet laajempaan tietoisuuteen.
Sibeliuksen musiikista muodostui etenkin sortovuosien aikana eräs itsenäisyyshankkeen tunnuksista. Kansallisromanttiselta kaudelta ovat muun muassa sävellykset Karelia, Lemminkäinen, Ateenalaisten laulu sekä tietenkin Finlandia.
Hän kuitenkin muutti tyyliään uuden vuosisadan alussa. Uusi ilmaisu oli klassisempaa ja kansainvälisempää, ja suosio ulkomailla kasvoi sen myötä. Vuonna 1904 valmistui Tuusulaan Ainola, jossa Jean ja Aino Sibelius elivät loppuelämänsä.
Sibelius teki kuitenkin runsaasti konserttimatkoja ulkomaille, tosin ensimmäinen maailmansota keskeytti ne väliaikaisesti. Kypsän kauden mestariteokset, kuudes ja seitsemäs sinfonia valmistuivat 1923-24.
Sekä tuotanto että julkiset esiintymiset kuitenkin vähenivät tuon jälkeen. Viimeinen julkisesti esitetty sävellys oli Surusoitto Akseli Gallen-Kallelan hautajaisissa. Kahdeksas sinfonia ei koskaan valmistunut.
Sibeliuksen musiikki kuitenkin elää, perinteisten esitysten ja levytysten lisäksi monissa medioissa kuten elokuvissa ja peleissä.
Sibelius-Festivaali jälleen syksyllä
Sinfonia Lahti järjestää kansainvälisen Sibelius-festivaalin Lahdessa 15.-18.10.2020. Kolmessa konsertissa kuullaan kaikki Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa ylikapellimestari Dima Slobodenioukin johdolla. Ohjelmassa on myös viulukonsertto jonka solistina esiintyy palkittu Sergei Hatšatrjan.
Festivaali päättyy Suomalaisen barokkiorkesterin konserttiin jossa Sibeliuksen sävellyksiä kuullaan aikalaissoittimin esitettynä. Tämä on osa Sibelius ja aikalaiset-projektia.
Lisäksi ohjelmaan kuuluu kamarimusiikkia sekä täysin uusia teoksia uransa alussa olevilta säveltaiteilijoilta.